Jokin aika sitten näin Facebookin uutisivirrassani fb-kaverini postauksen, jossa hän kehottaa sellaisia ihmisiä poistumaan profiilistaan, jotka ovat eri mieltä hänen kanssaan koronapassista.
Järkytyin.
Minussa koronasta seurannut vastakkainasettelu on synnyttänyt enemmän turvattomuutta ja ahdistusta kuin itse korona.
Minun on vaikea ymmärtää tapaa, jolla vastakkainasettelun eri puolilla olevat puhuvat toisilleen ja toisistaan.
Herkkänä ihmisenä reagoin sellaiseen puheeseen voimakkaasti, varsinkin, kun se tulee äkkiarvaamatta vastaan omassa uutisvirrassani.
Haluaisin elää maailmassa, jossa ihmiset tukevat toisiaan ja pystyvät tulemaan toimeen ihmisten kanssa, jotka ovat eri mieltä asioista.
Tiedän, että se on utopia, enkä itsekään aina pysty siihen.
Rauhaa rakastavana ihmisenä vastakkainasettelu silti järkyttää minua.
Pieni annos itsemyötätuntoa auttoi.
Itsemyötätunto palautti minut tilaan, jossa kunnioitan omia arvojani ja mielipiteitäni, ja jossa pystyn kunnioittamaan myös ihmisiä, jotka näkevät asiat eri tavalla.
Se että kunnioitan heidän mielipidettään ja tapaansa tuoda se esiin, ei tarkoita, että olen samaa mieltä, tai että he toimisivat mielestäni rakentavalla tavalla.
Se että kunnioitan heidän mielipidettään tarkoittaa oikeastaan pohjimmiltaan sitä, että hyväksyn, että maailmassa on täysin erilaisia ihmisiä – ihmisiä, joita en tule koskaan ymmärtämään.
Tämä hyväksyntä johtaa siihen, että erilaiset näkemykset ja erilaiset tavat tuoda mielipidettään esiin eivät kuohuta minua niin paljon.
Toisten kunnioittaminen ja erilaisuuden hyväksyminen mahdollistaa, että pystyn tuntemaan sisäistä rauhaa, vaikka maailma ympärillä kuohuu.
Tämä on mahdollista itsemyötätunnon avulla.
Lisää itsemyötätunnosta: