Uusi vuosi ja alkusyksy ovat perinteisesti aikoja, jolloin moni pohtii omaa elämäänsä ja päättää tehdä toivomiaan muutoksia – aloittaa liikuntaharrastuksen tai terveellisen ruokavalion tai jotain muuta, mitä on ajatellut, ja mihin on tuntenut painetta ehkä jo pidemmän aikaa.

Usein motivaatio kuitenkin lopahtaa ensimmäisten viikkojen aikana, ja hyvät tavoitteet unohtuvat. Arki vie mennessään, hyville tavoille ei ole aikaa, ja on vain yksinkertaisesti helpompaa ja mukavampaa jatkaa elämää niin kuin ennenkin – vaikka mielenpohjalla olisi myös harmitus siitä, että et pysty pitämään itsellesi tekemiä lupauksia ja toteuttamaan itsellesi tärkeitä asioita.

Tai pidät sinnikkäästi kiinni tavoitteistasi, mutta ne tuovat vain lisäkuormitusta ja stressiä ja vievät sinulta voimavaroja sen sijaan, että toisivat niitä.

Miksi tavoitteiden toteuttaminen tuntuu niin vaikealta, ja mitä voisit tehdä pystyäksesi tekemään haluamiasi muutoksia elämääsi – silloinkin, kun voimavarasi ovat vähissä? Näitä asioita käsittelemme tässä artikkelissa, ja pyrin tarjoamaan sinulle vaihtoehtoisia näkökulmia tavoitteisiin ja niiden asettamiseen.

Mitä tavoitteet ovat ja miksi asetamme niitä

Tavoitteella tarkoitetaan selkeää ja konkreettista päämäärää, joka on saavutettavissa, ja joka voi toteutua tai jäädä toteutumatta. Tavoite voi olla iso tai pieni, tai jotain siltä väliltä. Yleensä asetamme tavoitteita saadaksemme jotain, mitä haluamme. Kenties asetamme tavoitteita myös siksi, että meitä kehotetaan asettamaan niitä. Elämmme yhteiskunnassa, jossa saavutuksia (ja suorittamista) ihannoidaan, ja meitä opetetaan, että saavutuksiin päästään asettamalla tavoitteita ja pyrkimällä sinnikkäästi niitä kohti.

Tavoitteiden tarkoitus on tuoda elämäämme jotain hyvää. Usein käy kuitenkin niin, että tavoitteista syntyy paljon stressiä, ahdistusta, turhautumista, riittämättömyyttä, pettymystä ja itsensä sättimistä ja ruoskimista.

Jos tavoitteet ja tavoitteisiin pääseminen aiheuttavat sinulle jotain edellä olevista, kannattaa tarkastella suhdettasi tavoitteisiin ja niiden toteuttamiseen. On erityisesti kaksi asiaa, joita sinun kannattaa pohtia. Käsittelemme niitä seuraavaksi.

1) Mistä tavoitteesi kumpuavat?

Jos tavoitteisiin pääseminen stressaa, ahdistaa tai tuntuu vaikealta, ensimmäinen kysymys, joka sinun kannattaa itsellesi esittää, on mistä tavoitteesi kumpuavat.

Tulevatko tavoitteesi jostain itsesi ulkopuolelta? Tavoitteletko hoikkaa vartaloa, koska ulkopuolelta tulee jatkuvasti viestiä, että jos et ole hoikka, et ole tarpeeksi hyvä?

Ovatko tavoitteesi läheistesi tarpeiden ja toiveiden asettamia? Yritätkö venyä ja joustaa liikaa, että läheisesi olisivat onnellisia ja tyytyväisiä?

Koetko, että sinun täytyy kouluttautua jatkuvasti ja pysyä koko ajan kärryillä oman alasi pienimmistäkin muutoksista vastataksesi työelämän vaatimuksiin?

Yritätkö käydä salilla kolme kertaa viikossa, koska asiantuntijat sanovat, että niin täytyy tehdä?

Lähdetkö tapaamaan ystäviäsi aina, kun he pyytävät, vaikka olisit yliväsynyt, tai et vain oikeasti haluaisi lähteä juuri silloin?

Jos tavoitteesi eivät ole aidosti omiasi, niitä kohti kulkeminen tulee aina tuntumaan työläämmältä. Ulkoapäin tulleet tavoitteet vaativat jatkuvaa motivointia, ja niiden toteuttaminen kuluttaa enemmän voimavarojasi kuin sisältä tulevat tavoitteet.

Kun tavoitteet tulevat ulkoa, motivaatio on ulkoista. Ulkoinen motivaatio ei kestä kovin kauaa, jos sinulla ei ole lisäksi sisäistä motivaatiota.

Ulkoa tulleet tavoitteet vievät sinua kohti jonkun muun määrittelemää elämää tai pitävät siinä.

Sisältä tulevat tavoitteet ovat aidosti omiasi. Kun tavoitteesi kumpuavat sisältäsi, motivaatio on myös sisäistä. Sisäinen motivaatio kestää. Se on uusiutuva luonnonvara, joka täydentyy yhä uudestaan ja uudestaan, mahdollisista haasteista huolimatta.

Sisältä tulevat tavoitteet vievät sinua kohti omannäköistäsi elämää ja auttavat sinua pysymään siinä. Omannäköinen elämä tuo syvää merkityksellisyyden tunnetta, joka vahvistaa hyvinvointia ja lisää tyytyväisyyttä ja onnellisuutta. Opi lisää omannäköisestä elämästä.

Tavoitteesi voivat olla osittain ulkoa päin tulleita, mutta jos niistä puuttuu sisäinen motivaatio, niitä kohti kulkeminen tulee aina tuntumaan jossain määrin voimia vievältä.

Miten sisäisen motivaation voi saavuttaa

Sisäisen motivaation voi saavuttaa löytämällä aidosti omat tavoitteet.

Aidosti omien tavoitteiden löytäminen vaatii, että astut askeleen taaksepäin ja tunnistat, mitkä asiat ovat sinulle todella tärkeitä. Tavoitteet voivat tuntua tärkeiltä, mutta on hyvä miettiä, mitä niiden takana on. Miksi olet asettanut juuri ne tavoitteet, jotka sinulla on? Mitä pyrit saamaan itsellesi tavoitteiden kautta?

Tarkoitan nyt erityisesti sitä, mitä pyrit saamaan itsellesi tunnetasolla tavoitteidesi avulla. Jos tavoitteesi liittyy painonhallintaan, mitä haluat kokea laihduttamisen avulla? Ajatteletko kenties, että jos laihdut, sinusta tykätään enemmän, tai että saat osaksesi enemmän hyväksyntää? Ajatteletko, että laihempana olisit riittävän hyvä?

Ehkä sisäinen tavoitteesi ei olekaan painonhallinta, vaan tuntea itsesi rakastetuksi ja arvostetuksi. Moni on huomannut, että painon pudottaminen ei automaattisesti tuo näitä asioita elämääsi. Kun keskityt painonhallinnan sijaan todelliseen sisäiseen tavoitteeseesi, koet paljon enemmän tyytyväisyyttä ja merkityksellisyyttä kuin ponnistelemalla kohti ulkoapäin tulevaa tavoitetta.

Entä jos ajattelet, että ylipaino heikentää terveyttäsi, ja siksi sinun täytyy keskittyä painonhallintaan? Silloin aito sisäinen tavoitteesi saattaa olla terveys ja hyvinvointi. Niitä voit lisätä hyvin monella eri tavalla.

Tavoitteesi saattaa liittyä stressinhallintaan. Saatat ottaa tavoitteeksesi joogata kolme kertaa viikossa ja alkaa meditoida päivittäin vähentääksesi stressiä. On kuitenkin mahdollista, että olet asettanut nämä tavoitteet, koska asiantuntijat hehkuttavat joogan ja meditoinnin vähentävän stressiä, et siksi, että aidosti haluaisit joogata tai meditoida. Kun tavoitteesi eivät ole aidosti omiasi, joogaan lähteminen tai meditaation aloittaminen voi tuntua ikävältä ja vaikealta. Saatat keksiä syitä jättää harjoitukset väliin juuri tänään, ja lopputulos on, että tunnet syyllisyyttä ja ahdistusta siitä, että et taaskaan pysy tavoitteissasi.

Pahimmassa tapauksessa alat stressata lisää siitä, että pysyt tavoitteessasi joogata ja meditoida säännöllisesti. Kun tunnistat, että todellinen tavoitteesi on stressin vähentäminen, voit löytää itsesi näköiset keinot tavoitteeseen pääsemiseksi.

Arvopohjainen elämä

Jo sen tunnistaminen, misä tavoitteesi kumpuavat, voi auttaa sinua saamaan täysin uudenlaisen suhteen tavoitteisiisi ja löytämään kenties itsellesi paremmin sopivia, aidosti sisältäsi kumpuavia tavoitteita. Se voi olla yksi tapa luoda omannäköistä elämää.

Toinen tapa on astua vielä askel taaksepäin ja tarkastella elämääsi makrotasolla. Silloin käännät huomion omiin arvoihisi ja mietit, millaisia elämää ohjaavia periaatteita sinulla on, ja mitkä asiat ovat sinulle kaikkein tärkeimpiä ja merkityksellisimpiä.

Arvoihin perustuva elämä vahvistaa itsetuntoa, itseluottamusta ja omanarvontuntoa. Arvopohjainen elämä on armollista. Kun asetat itsellesi tavoitteita, voi onnistua tai epäonnistua tavoitteiden saavuttamisessa. Arvotamme itseämme usein sen perusteella, pääsemmekö tavoitteisiimme vai emme. Jos emme pääse tavoitteisiimme, koemme epäonnistumista ja saatamme jopa ajatella, että olemme ihmisenä epäonnistuneita.

Arvopohjainen elämä on erilaista. Koska arvoja ei voi koskaan saavuttaa, arvojen mukaisessa elämässä ei voi koskaan epäonnistua täysin. Jokainen uusi päivä tuo mahdollisuuden omien arvojen mukaisiin tekoihin.

Arvopohjainen elämä on armollista myös sillä tavalla, että se ei vaadi täydellisyyttä. Merkityksellisyys, tyytyväisyys ja onnellisuus tulevat arvojen suuntaisesta elämästä. Elämän ei tarvitse olla sataprosenttisesti arvojen mukaista.

Tuntuuko sinusta, että arvopohjaisessa elämässä on jotain ratkaisevasti erilaista kuin tavoitteisiin pyrkimisessä? Tavoitteiden asettaminen ja niihin pyrkiminen synnyttää helposti stressiä, koska tulee niin helposti vaatimus päästä tavoitteisiin. Ajattelemme, että emme ole tarpeeksi hyviä, jos emme pääse tavoitteisiimme.

Arvoihin ei voi koskaan päästä, joten arvopohjaisessa elämässä et voi koskaan epäonnistua. Jokainen uusi hetki on mahdollisuus tehdä omien arvojen mukainen valinta.

Ja kyllä, totta kai voi syntyä vaatimus, että pitäisi pystyä elämään arvojensa mukaisesti koko ajan. Mutta mitä jos yksi arvoistasi on olla armollinen ja lempeä itsellesi ja kohdata itsesi myötätunnolla, vaatimatta itseltäsi jotain, mikä ei ole inhimillisesti mahdollista?

Jos elät elämääsi tavoitteiden kautta, saatat asettaa itsellesi tavoitteen olla armollinen ja myötätuntoinen itsellesi. Armollisuus ja itsemyötätunto eivät kuitenkaan ole asioita, jotka voi saavuttaa lopullisesti. Kyllä, sinusta voi tulla armollisempi ja myötätuntoisempi itseäsi kohtaan. Et voi kuitenkaan olla armollinen ja myötätuntoinen itseäsi kohtaan joka ikinen hetki koko loppuelämäsi, koska se on inhimillisesti mahdotonta.

Jos tavoitteesi on olla aina armollinen ja myötätuntoinen itseäsi kohtaan, epäonnistut väistämättä.

Jos sen sijaan tunnistat, että armollisuus ja myötätunto itseäsi kohtaan ovat sinulle tärkeitä arvoja, tiedostat, että voit koska tahansa valita tekoja, jotka vievät sinua näiden arvojen suuntaan. Vaikka olisit edellisessä hetkessä ”epäonnistunut” eli kulkenut poispäin arvoistasi, voit tässä hetkessä valita toisin ja toimia armollisesti ja myötätuntoisesti itseäsi kohtaan. Suunnasta lipsumisella ei ole niin suurta merkitystä, koska voit koska tahansa ottaa pienen askeleen arvojesi suuntaan.

Miksi arvot ovat tärkeitä

Arvosi kertovat, kuka olet, ja mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä. Mikä voisi olla parempi pohja omannäköiselle elämälle?

Kun tunnistat tärkeimmät arvosi ja elät niiden suuntaisesti, koet syvää merkityksellisyyttä ja olet onnellisempi ja tyytyväisempi elämääsi.

Eläessäsi elämääsi tavoitteiden kautta onnellisuus on aina jossain kaukana, hetkessä, jolloin tavoitteesi täyttyvät. Arvopohjaisessa elämässä merkityksellisyys ja onnellisuus ovat tässä ja nyt.

Tavoitteisiin pääseminen tuntuu usein vaativan paljon voimia. Arvopohjainen elämä tuo lisää voimia.

Omien arvojen suuntainen elämä vahvistaa myös itsetuntoa ja lisää arvostusta itseäsi kohtaan. Kun huomaat pystyväsi elämään arvojesi mukaisesti, arvostat itseäsi väistämättä enemmän. Omanarvontuntosi vahvistuu.

2) Ovatko tavoitteesi oikean kokoisia?

Jos tavoitteisiin pääseminen tuntuu stressaavalta, ensimmäinen kysymys on, mistä tavoitteesi kumpuavat. Tästä puhuimme jo. Toinen kysymys on, ovatko tavoitteesi oikean kokoisia.

Nykyään tiedetään jo, että elämänmuutos on helpompi toteuttaa pienten tavoitteiden kautta. Jos yrität ahmaista liian ison palan kerralla, luovutat ennen kuin pääsit edes kunnolla alkuun. Tämä on toinen syy, miksi uudenvuodentavoitteet unohtuvat muutamassa päivässä tai viikossa.

Pienten tavoitteiden asettaminen ei kuitenkaan tunnu innostavalta. Haluat isoa muutosta. Haluat tuntea olosi todella energiseksi, onnelliseksi ja rakastetuksi. Ei siinä mitkään pienet muutokset auta!

Jos olet todella stressaantunut ja kuormittunut, haluat vapautua taakastasi nyt heti. Haluat ottaa käyttöösi kaikki tietämäsi tavat stressin vähentämiseksi. Tai jos haluat lisätä energiaa ja elinvoimaa, haluat ehkä tehdä täyden ruokavalio- ja liikuntaremontin kerralla.

Ongelma on siinä, että liian iso tavoite vaatii sinulta liian paljon. Kun tavoite on liian iso, tunnet haluttomuutta kulkea sitä kohti. Pienet tavoitteet tuntuvat puolestaan täysin riittämättömiltä siihen nähden, mihin pisteeseen haluaisit päästä.

Arvopohjaiset tavoitteet

Arvot ovat abstrakteja. Ne ovat elämää ohjaavia periaatteita, jotka kertovat, kuka pohjimmiltasi olet. Miten abstraktien arvojen mukaan voi elää?

On tärkeää tunnistaa itselleen tärkeät arvot ja sen jälkeen konkretisoida niitä tavoitteiksi ja teoiksi. Muuten arvojensa mukaan on vaikea elää.

Jos olet tunnistanut, että hyvinvointi on sinulle tärkeä arvo, miten voit toteuttaa tätä arvoa elämässäsi?

Ensin sinun täytyy miettiä, mikä hyvinvoinnissa on sinulle tärkeää ja ajankohtaista. Arvotyöskentelyyn kuuluu asettaa arvojen mukaisia tavoitteita.

Miten tämä sitten eroaa ”tavallisesta” tavoitteiden asettamisesta. Arvopohjaiset tavoitteet tulevat aina sisältäsi. Arvoihin pohjautuvat tavoitteet ovat aina jotain, mitä aidosti haluat.

Hyvinvointiin liittyvät tavoitteesi ovat asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä hyvinvointiin liittyen juuri nyt. Tämä voi vaatia vähän pohdiskelua ja itsensä kuuntelemista.

Jos hyvinvointiin liittyvä suurin haasteesi on stressi ja ylikierrokset, tavoitteesi saattaa olla stressin vähentäminen. Tämä on kuitenkin vielä melko epämääräisesti ilmaistu. Arvotyöskentelyssä pyritään miettimään asioita sitä kautta, mikä vie sinua kohti arvojesi suuntaista elämää ja mikä vie sinua siitä poispäin.

Jos ajatuksena on vähentää stressiä, voit miettiä seuraavaksi, mikä veisi sinua parhaiten sitä kohti. Yksi tärkeimmistä stressinhallinnan välineistä on hermoston tasapainottaminen ja parasympaattisen hermoston vahvistaminen. Jos olet jatkuvasti stressaantunut ja ylikierroksilla, yksi tärkeimmistä tavoitteistasi voisi olla esimerkiksi juuri parasympaattisen hermoston vahvistaminen.

Parasympaattinen hermosto on kehon luontainen rauhoittumisjärjestelmä. Mitä paremmin parasympaattinen hermostosi toimii, sitä paremmin pystyt pysymään rauhallisena eri tilanteissa, ja sitä nopeammin stressireaktiosi rauhoittuu.

Pienet teot eivät vaadi suuria ponnistuksia

Kun tiedät, mitä kohti haluat kulkea, seuraava vaihe on miettiä tekoja, jotka vievät sinua haluamaasi suuntaan. Arvotyöskentelyssä nämä teot pyritään määrittelemään mahdollisimman pieniksi. Tarkoituksena on vahvistaa kokemusta siitä, että pystyt elämään arvojesi mukaista elämää. Taustalla on myös ymmärrys siitä, että elämä tapahtuu pienissä hetkissä, ja pienet valinnat määrittävät elämän kulun pitkällä aikavälillä.

Jos tavoitteesi on vahvistaa parasympaattista hermostoa, voit miettiä tekoja, jotka vahvistavat kykyäsi rauhoittua ja rentoutua. Parasympaattista hermostoa vahvistaa toiminta, jossa ei tarvitse saavuttaa mitään tai päästä mihinkään päämäärään. Oleminen, rentoilu, jooga, luonnossa oleskelu, hyvän ystävän kanssa keskustelu, lemmikin helliminen, meditointi, kävely, rentoutusharjoitukset, tuleen tuijottelu, aistihavaintoihin keskittyminen jne. ovat hyviä tapoja vahvistaa parasympaattista hermostoa. Koska kyse on sinun tavoitteistasi, saat itse valita, mihin tekoihin haluat sitoutua.

Voit miettiä aluksi, mikä on PIENIN MAHDOLLINEN teko, jonka voit tehdä tänään parasympaattisen hermostosi vahvistamiseksi.

Sen jälkeen voit miettiä 1-3 pientä tekoa, jotka teet ensi viikon aikana parasympaattisen hermostosi vahvistamiseksi.

Pienin mahdollinen teko voisi olla esimerkiksi, että juodessasi kupin teetä tai kahvia, laitat puhelimen siksi aikaa pois.

Muita pieniä tekoja voisi olla hengittää muutaman minuutin ajan syvään kerran päivässä, tehdä tietokoneella työskennellä yhden asian loppuun ennen kuin aloitat seuraavan tai pysähtyä vessassa tai kauppajonossa tai autossa istuessa kerran päivässä tunnustelemaan, millainen olo kehossa on juuri nyt.

Kirjoita teot itsellesi paperille ja laita jonnekin, missä näet ne. Tarvittaessa laita itsellesi muistutus teoista.

Jos määrittelemäsi teko tuntuu stressaavalta, mieti, mikä olisi vielä pienempi asia, joka sinun on helppo tehdä.

Että asiat eivät olisi liian helppoja

Kun asetat itsellesi pieniä, arvoihisi pohjautuvia konkreettisia tekoja, sinun voi olla helpompaa toteuttaa tavoitteitasi. Ihmismieli on kuitenkin monimutkainen, joten pientenkin tekojen tekemiselle saattaa olla isojakin esteitä (jotka ovat useimmiten mielessäsi). Tämä on kuitenkin toisen postauksen aihe joskus toiste. Tässä vaiheessa on kuitenkin hyvä tiedostaa, että jos kävisi niin, että määrittelemäsi pienet teot jäisivät tekemättä, sinussa ei ole mitään vikaa, vaan ihmismieli on asialla, ja sen kanssa työskentelemiseen on lisäkeinoja.