Istun mökillä sohvannurkassa, sade piiskaa ikkunaan kuudetta päivää. Kellon tasainen raksutus täyttää hiljaisuutta, ulkoa kuuluu tuulen suhinaa. Välillä joku kissoista käy puskemassa päätään jalkaani. Tämä on paikka, jossa rauha täyttää mielen ja kehon. Olen iloinen, että olen täällä, koska tarvitsen tätä kipeästi juuri nyt.

Viime vuosi oli yksi elämäni vaikeimmista, ja se opetti minulle paljon itsestä huolehtimisen haastavuudesta.

Nykyään tiedostetaan jo hyvin itsestä huolehtimisen tärkeys, ainakin ajatuksen tasolla. Itsestä huolehtiminen voi kuitenkin olla haastavaa viedä käytäntöön ja ylläpitää omassa arjessa. Tässä postauksessa käydään läpi 5 itsestä huolehtimiseen liittyvää haastetta. Tunnistatko seuraavat haasteet omassa elmässäsi?

1. haaste: onko sinulla lupa priorisoida oma hyvinvointisi?

Tämä on ehkä oleellisin kysymys, jonka eteen joudumme jatkuvasti arjen keskellä. Tietenkin vastaamme tähän kysymykseen myöntävästi. Ymmärrämme jo varsin hyvin ajatuksen tasolla, että jos emme huolehdi itsestämme, emme pysty huolehtimaan toisista.

Vaikeus tulee esiin niinä lukemattomina pieninä, nopeasti eteen tulevina hetkinä, joina joudumme tekemään salamannopean valinnan oman hyvinvoinnin ja toisten ihmisten välillä.

Jos emme tietoisesti varaudu näihin hetkiin, teemme valinnan automaattisesti ja tiedostamattamme syvimpiin uskomuksiimme nojaten. Nämä uskomukset hyvin usein sanovat: ”EI! Sinulla ei ole lupa huolehtia itsestäsi ensin. Jos et tee kaikkea mitä sinulta pyydetään, et ole tarpeeksi hyvä, ja toiset hylkäävät sinut.

Aina kyse ei ole toisista ihmisistä. Sinulla saattaa olla omia, ihaniakin projekteja, joihin sinulla ei kuitenkaan juuri nyt ole voimavaroja. Sinun olisi tärkeää huolehtia hyvinvoinnistasi ensin, mutta jokin sisälläsi ajaa sinua suorittamaan, vaikka et edes nauti enää omista projekteistasi.

2. haaste: sisäiset vaatimukset

Koemme usein, että toiset vaativat meiltä paljon. Työnantaja, asiakkaat, perheenjäsenet, yhteiskunta esittävät kaikki omia vaatimuksiaan, joihin meidän odotetaan vastaavan. Se kaikki voi tuntua ihan liialta.

Toisaalta moni on alkanut tulla tietoiseksi siitä, että he asettavat toisten odotusten päälle vähintään yhtä suuren kerroksen omia vaatimuksia. Supersuorittajan ja täydellisyydentavoittelijan voi olla vaikea erottaa, mitkä vaatimuksista tulevat ulkoapäin, ja mitkä itseltä.

Usein saa huomata, että kun pystyy luopumaan omista vaatimuksistaan, olo kevenee valtavasti. Toisten vaatimukset eivät ehkä olekaan yhtä suuria kuin omat.

Itsestä huolehtiminen pakottaa irtautumaan suorittamisesta

Maailma on pullollaan hyvinvointivinkkejä, kursseja ja valmennuksia. Buustaa energiaasi, Opi rentoutumaan, Hengitä oikein, Tasapainota hermostosi, Vahvista kehoasi, luo täydellinen ruokavalio kolmessa päivässä.

Monet näistä kursseista ja vinkeistä ovat hyviä, mutta niiden keskellä eläminen saattaa tuoda uudenlaisen ajatuksen: minun pitäisi tehdä nämä kaikki! Ennen kuin huomaatkaan, hyvinvoinnista huolehtimisesta on tullut pakonomaista suorittamista. Ongelma on siinä, että vaikka tekisit arjessasi hyvinvointiasi edistäviä asioita, saatat tehdä ne tavalla, joka heikentää hyvinvointiasi.

Tässä on totuus, jota voi olla vaikea sulattaa täyden arjen keskellä: itsestään ei voi huolehtia suorittamalla.

Tätä voi olla vaikea nähdä silloin, kun luo elämäänsä hyviä, asiantuntijoiden neuvomia tavoitteita. Käyn salilla kolme kertaa viikossa. En syö herkkuja. Nukun 8 tuntia yössä. Viattomilta vaikuttavat tavoitteet alkavatkin aiheuttaa lisää stressiä, koska niistä tulee vaatimuksia.

Mind-Body Bridging on mahtava työkalu itsensä kanssa työskentelyyn. Se on mm. opettanut minulle eron luonnollisten odotusten ja vaatimusten välillä. Luonnollinen odotus ei aiheuta stressiä tai ahdistusta. Sinulla voi olla tavoitteena käydä salilla kolme kertaa viikossa, mutta jos (ja kun) se ei aina onnistu, jos tämä asia on sinulle luonnollinen odotus, pystyt hyväksymään asian.

Jos taas tavoitteesta käydä salilla kolme kertaa viikossa tulee vaatimus, koet stressiä ja ahdistusta, jos tavoite ei toteudu tai uhkaa jäädä toteutumatta.

Joustovara ja itsemyötätunto

Pystyäksesi huolehtimaan itsestäsi tarvitset kyllä hyvinvointia edistäviä rutiineja. Näissä rutiineissa kuitenkin TÄYTYY olla mukana joustovara ja itsemyötätunto. Itsestä huolehtiminen vaatii hyvinvointia edistävien rutiinien lisäksi kykyä olla läsnä itselleen ja kuunnella itseään tässä hetkessä.

Joskus mieli sanoo, että lähdenpä pitkälle kävelylle. Se on erittäin hyvä ajatus useimmiten, mutta joskus keho voi sanoa, että haluaisin nyt vain makoilla pihakeinussa. Näitä signaaleja on opittava kunnioittamaan. Ne täytyy myös osata erottaa mukavuudenhalusta, joka estää sinua huolehtimasta hyvinvoinnistasi.

3. haaste: Sopivien tavoitteiden asettaminen

Itsensä kuuntelemisen tärkeys itsestä huolehtimisessa tulee esiin myös siinä, kun asetat tavoitteita hyvinvointisi tukemiseksi. Yleiset vinkit voivat olla hyviä, mutta ovat ne hyödyllisiä juuri sinulle?

Pystyäksesi asettamaan itsellesi oikeita tavoitteita hyvinvointisi tukemiseksi sinun on tunnistettava, mitä tarvitset eniten. Mihin hyvinvoinnin osa-alueeseen keskittyminen auttaa sinua eniten?

Tarvitsetko enemmän unta, parempaa ruokavaliota, vahvaa kehoa vai mielenterveystaitoja? Jokainen meistä tarvitsee näitä kaikkia, mutta mihin sinun kannattaa keskittyä erityisesti seuraavien viikkojen aikana?

Jos vastaus ei ole sinulla selkeänä mielessä, se löytyy usein sitä kautta, kun mietit, mikä heikentää hyvinvointiasi tällä hetkellä kaikkein eniten.

Kun tiedät, mitä kohti pyrit, seuraavaksi sinun on mietittävä, mitkä teot vievät kohti tätä tavoitetta. Jos unenlaatusi on heikko tai tarvitset enemmän unta, sinun täytyy selvittää, mistä se johtuu. Jos univaikeuden johtuvat stressistä, ratkaisut ovat erilaisia kuin jos ne johtuvat hormoneista.

Tavoitteiden pitää olla riittävän pieniä, että pystyt toteuttamaan niitä nykyisen arkesi keskellä. Tämä on iso haaste mielelle, koska mielen on vaikeaa uskoa, että pienistä tavoitteista on tarpeeksi hyötyä.

Me kaikki tiedämme kuitenkin sen, että jos et ole käynyt juoksemassa moneen vuoteen, tunnin lenkki neljä kertaa viikossa on liikaa. Tutkimusten mukaan on parempi aloittaa mahdollisimman pienestä ja tehdä siitä rutiini. Pienikin rutiini edistää hyvinvointia pitkällä tähtäimellä enemmän kuin iso tavoite, josta luovut parissa viikossa tai kuukaudessa.

Kun olet onnistunut luomaan pieniä rutiineja, niiden päälle voi rakentaa lisää tavoitteita. Askel kerralaan eteneminen vahvistaa itseluottamusta ja onnistumisen kokemukset kasvattavat nälkää. Siksi pieniä tavoitteita ei kannata aliarvioida!

4. haaste: monien tarpeiden ja tavoitteiden yhteen sovittaminen

Ihminen on monitasoinen ja monimutkainen olento. Meillä on jatkuvasti monia eri tarpeita, tavoitteita ja toiveita. Maailma on täynnä asioita, joiden parissa viettää mielellään aikaa. Usein osa sinua pyrkii yhteen suuntaan ja osa toiseen. Saatat tarvita lepoa ja rauhaa, mutta samaan aikaan jokin sisälläsi kaipaa jännitystä ja uusia seikkailuja.

Itsestä huolehtiminen voi vaatia vaikeiden valintojen tekemistä. Saatat joutua sanomaan ei toisille ihmisille, mahdollisuuksille, ja myös itsellesi, pystyäksesi huolehtimaan hyvinvoinnistasi. Asiaa vaikeuttaa jos ajattelet, että itsestä huolehtimisen kuuluisi olla helppoa. Ei se sitä ole. Se on silti välttämätöntä.

Itsetuntemus auttaa valintojen tekemisessä ja hyvinvoinnin priorisoinnissa. On tärkeää tunnistaa ne hetket, jolloin hyvinvointi on pakko asettaa etusijalle. On myös tärkeää tunnistaa asiat, jotka edistävät sinun hyvinvointiasi kaikkein eniten. Lisäksi on pysyttävä kärryillä siitä, milloin jokin lakkaa edistämästä hyvinvointia ja alkaa heikentää sitä.

Muuttaessani omakotitaloon huomasin, miten palauttava vaikutus puutarhanhoidolla on. Aloinkin viettää jatkuvasti aikaa puutarhassa. Jossain vaiheessa huomasin, että puutarhaprojekteista oli tullut stressaavia. Ne veivät liikaa tilaa muulta elämältä. Ymmärsin, että hyväkin asia voi muuttua huonoksi, jos sitä tekee liikaa.

5. haaste: voiko jatkuvan tasapainoilun kanssa oppia elämään?

Mieleni palaa edelleen herkästi suoritusmoodiin, varsinkin väsyneenä. Ehkä siksi haluaisin pystyä kontrolloimaan asioita, ja myös itsestä huolehtimista. Haluaisin itsestä huolehtimisen olevan selkeää, helppoa ja ennustettavaa. Osa minua kapinoi sitä vastaan, että itsestä huolehtiminen vaatii jatkuvaa itsensä kuuntelemista, hereillä oloa ja nopeita valintoja oikealla hetkellä.

Olisi ihanaa, jos itsenstä huolehtiminen olisi kaavamaista ja tietäisi, että kun tekee nämä ja nuo asiat, se riittää.

Toisaalta juuri siinä, että itsestä huolehtiminen vaatii itsensä kuuntelemista, piilee vapaus.

Vaikka kaavamainen itsestä huolehtiminen on (mielelle) helppoa, se voi olla myös ahdistavaa. Todellisuus on, että jokaisena hetkenä on lukemattomia eri tapoja vahvistaa omaa hyvinvointiaan. Ei ole yhtä oikeaa asiaa, vaan monia hyviä vaihtoehtoja.

Olisin voinut tänä aamuna mennä takaisin nukkumaan, mikä olisi vastannut levontarpeeseeni. Olisin voinut lähteä metsäkävelylle, mikä olisi tehnyt hyvää keholle. Olisin voinut lukea hyvää kirjaa. Valitsin kirjoittaa, koska kirjoittaminen on tärkeä osa minua, jota olen kaivannut pitkän aikaa yhtä kipeästi kuin viettää aikaa mökin rauhassa.

Millä tavalla sinä valitset huolehtia itsestäsi tänään?