Kesto: 49 min. Voit myös lukea saman asian tekstinä alapuolelta.

Kuuntele myös

Itsestä huolehtiminen erottamattomana osana olemista ja elämistä

Itsensä rakastamisen näkökulmasta itsestä huolehtiminen ei ole erillinen osa elämää, jonka voi täysin laiminlyödä, vaan itsestä huolehtiminen on osa sitä, miten olet ja elät elämääsi.

Itsestä huolehtimisen pitäisi olla itsestään selvyys, mutta monelle se ei sitä ole. Itsestä huolehtiminen jää usein kiireiden ja velvollisuuksien jalkoihin, ja tuloksena on liiallista, jatkuvaa stressiä, suorittamista, uupumusta ja masennusta.

Itsestä huolehtimisella voi tarkoittaa monta asiaa, ja sen päämäärätkin voivat vaihdella. Tässä postauksessa käsittelen itsestä huolehtimista uupumuksen ja masennuksen näkökulmasta ja sitä, mitä ihminen, joka kokee, että elämä on jatkuvaa selviytymistä, voi tehdä kokeakseen aitoa hyvinvointia.

Uupumuksen tai masennuksen kanssa kamppailevalle itsestä huolehtimisen tavoitteena on kokonaisvaltainen hyvinvointi ja kyky elää mielekästä elämää, joka tuo iloa ja tyydytystä.

Itsestä huolehtiminen tapahtuu aina tässä hetkessä, eikä sille voi siksi luoda liian tiukkoja ja joustamattomia raameja.

Uupumuksen tai masennuksen kanssa kamppailevan on silti hyvä tietää, mitkä asiat yleensä lisäävät hyvinvointia ja auttavat siirtymään selviytymisestä aitoon hyvinvointiin.

Tässä postauksessa käsitellään asioita, joita kuka tahansa uupumuksen tai masennuksen kanssa kamppaileva voi tehdä lisätäkseen henkistä hyvinvointiaan pitkällä tähtäimellä ja varmistaakseen, että uupumus ja masennus jäävät taakse lopullisesti.

Tässä postauksessa esittelemäni lista ei ole kattava tai yksiselitteinen lista hyvinvointia synnyttävistä asioista. Olen kuitenkin koonnut siihen asioita, jotka monien eri asiantuntijoiden mielestä ovat hyvinvoinnin perustekijöitä.

Voit ottaa nämä asiat tai osan niistä suunnaksi itsestä huolehtimiselle. Niitä ei tarvitse noudattaa orjallisesti, ja voit lisätä hyvinvointiasi merkittävästi keskittymällä jo yhteen näistä asioista. Uupumuksen ja masennuksen kanssa kamppaillessa on erityisen tärkeää aloittaa pienistä muutoksista.

Itsestä huolehtiminen: selviytymisestä hyvinvointiin

Minulle on välillä haasteellista ilmaista lyhyesti ja selkeästi, keitä autan blogillani ja valmennuksillani.

Jos sanon auttavani uupuneita ja masentuneita, se ei kerro koko totuutta. Tosiasiassa itsensä rakastamisen työskentely ei ole tehokkaimmillaan silloin, kun on pahasti uupunut tai masentunut.

Ehkä kaikkein eniten opettamastani työskentelystä hyötyvät uupumuksesta tai masennuksesta toipuvat, joita pelottaa uupumuksen tai masennuksen uusiutuminen, ja jotka haluavat varmistaa, että eivät joudu kokemaan sitä enää koskaan uudelleen.

Toiveenani kuitenkin on, että myös uupumassa olevat nappaavat tästä kiinni ja kääntävät suunnan jo ennen kuin putoavat pohjalle, josta nouseminen kestää pitkän aikaa ja vaatii paljon.

Toisaalta opettamistani asioista on hyötyä myös ihmiselle, jolla ei ehkä ole masennusdiagnoosia, mutta joka kuitenkin kokee jatkuvaa alavireisyyttä ja masentuneisuutta, eikä ole tyytyväinen itseensä ja elämäänsä.

Joka tapauksessa lähtökohtani on se, että itsensä rakastaminen vahvistaa henkistä hyvinvointia, ja opetan itsensä rakastamista kolmen osa-alueen kautta:

1) Rakastava suhtautuminen itseen (positiivinen minäkuva)

2) Itsestä huolehtiminen

3) Omannäköisen elämän rakentaminen

Tässä postauksessa käsittelen hyvinvointia kuitenkin laajemmin kuin itsensä rakastamisen näkökulmasta. Postaus auttaa sinua hahmottamaan, mihin sinun kannattaa kiinnittää huomiota luodessasi kestävää henkistä hyvinvointia, ja miten itsensä rakastaminen sijoittuu osaksi hyvinvointia.

Itsestä huolehtiminen ja hyvinvoinnin rakentaminen erilaisissa elämäntilanteissa

Marja

Marja on 35-vuotias sinkku, jonka suurin unelma on löytää onnellinen parisuhde. Hänen suurin ongelmansa on, että hän ei usko löytävänsä ketään, joka haluaisi olla hänen kanssaan loppuelämän. Marja ei koe olevansa viehättävä, ja hän kamppailee saadakseen painonsa hallintaan.

Marjan mieliala on ollut pitkään alavireinen. Hän tuntee yksinäisyyttä eikä iloitse juuri mistään, ja hänen on vaikea saada aikaan asioita, joita aikoo tehdä. Hän haluaisi olla iloisempi, mutta ei tiedä, mikä toisi iloa hänen elämäänsä.

Teija

Teija on 42-vuotias naimisissa oleva kahden kouluikäisen lapsen äiti. Hänellä on kiireinen ja stressaava työ esimiehenä. Mies tekee vielä enemmän töitä kuin Teija, ja lähes koko vastuu lasten- ja kodinhoidosta on Teijalla.

Teija on jo pitkään ollut väsynyt. Koko elämä tuntuu hänestä suorittamiselta, ja hän on usein ärtynyt ja tiuskii perheelleen, mistä hän potee syyllisyyttä. Hän valvoo usein yöllä pyöritellen päässään työhaasteita ja tehtävälistaa. Hän kokee riittämättömyyttä, koska ei jaksa ja ehdi kaikkea mitä pitäisi.

Teijalle ei jää omaa aikaa paitsi iltaisin, jolloin hän on liian väsynyt tehdäkseen muuta kuin selata somea ja katsoa Netflixiä. Hän pelkää jaksamisensa puolesta, mutta aina kun hän ajattelee asiaa, hän tulee tulokseen, että hänen on vain pakko jaksaa.

Katariina

Katariina on jäänyt 51-vuotiaana sosiaalialalta uupumuksen takia sairaslomalle. Hän sinnitteli pitkään työssä, jonka hän koki merkitykselliseksi. Nyt hän tietää, että ei jaksa enää tehdä samaa työtä ja miettii uutta suuntaa.

Välillä hänen olonsa on toiveikas, jopa innostunut. Toisinaan syvä epävarmuus ja pelko valtaavat hänet. Löytääkö hän vielä paikkansa työelämästä, ja miten hän jaksaa tehdä töitä uupumatta uudelleen? Katariinaa kiinnostaa yrittäjäksi ryhtyminen sen takia, että hän olisi vapaa tekemään juuri sitä mitä haluaa ja voisi itse määrätä tahdin. Häntä kuitenkin mietityttää, pystyisikö hän elättämään itsensä yrittäjänä.

Marja, Teija ja Katariina ovat kuvitteellisia ihmisiä, jotka kuitenkin kärsivät samankaltaisista haasteista kuin moni asiakkaani. Marja, Teija ja Katariina ovat eri elämäntilanteissa, mutta heillä kaikilla on jotain yhteistä: Jokainen heistä haluaa voida paremmin ja nauttia elämästä enemmän. Seuraavissa kappaleissa saat ajatuksia ja idoita siihen, mitä itsestä huolehtiminen voi kussakin elämäntilanteessa olevalle naiselle tarkoittaa.

Itsestä huolehtiminen: 9 tapaa lisätä hyvinvointia

1) Fyysisen hyvinvoinnin pyhä kolminaisuus: ravinto, lepo ja liikunta

Keho ja mieli ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa, ja molemmat vaikuttavat toisiinsa todella paljon. Hyvä ravinto, riittävä lepo ja riittävä liikunta ovat kaiken hyvinvoinnin perusta. Jos jossain näistä kolmesta asiasta on puutteita, ne tulisi korjata ensimmäiseksi.

Teijan kannattaisi panostaa siihen, että hän pystyy nukkumaan riittävästi palauttavaa unta. Hyvät unet parantaisivat hänen jaksamistaan jo itsestään, ja moni asia tuntuisi helpommalta virkeänä.

Keho ja mieli ovat yhtä

Tässä kohtaa tulee esiin kehon ja mielen yhteys. Kehon on vaikea asettua rentona uneen, kun ajatukset pyörivät villeinä, eikä niitä pysty pysäyttämään. Kehon rauhoittaminen esimerkiksi syvähengityksellä tai rentoutusharjoituksilla saattaa auttaa, mutta todennäköisempää on, että Teijan täytyy oppia hiljentämään ajatuksensa, ennen kuin hän alkaa nukkua paremmin.

Monet rentoutumis- ja rauhoittumismenetelmät on suunnattu joko keholle tai mielelle. Tehokkaimmat rauhoittumismenetelmät ovat kuitenkin sellaisia, jotka rauhoittavat sekä kehon että mielen. Itsensä rakastamisen työkaluista itsemyötätunto on tällainen menetelmä.

Tehokas itsemyötätuntoharjoitus synnyttää kehossa oksitosiinia, joka puolittaa stressihormoni kortisolin määrän kehossa. Itsemyötätuntoharjoitus voi muuttaa olotilan nopeasti ja auttaa näkemään stressaavat asiat ja haasteet levollisesta olotilasta, jolloin tulee tunne, että selviää niistä.

Toinen itsensä rakastamisen työkalu, joka rentouttaa ja tuo levollisuutta, on riittämisen tunteen harjoittelu. Monesti juuri riittämättömyyden tunne synnyttää stressiä ja pitää Teijaakin valveilla öisin. Teija tuntee riittämättömyyttä siitä, että ei ehdi ja jaksa tehdä kaikkea, mitä pitäisi.

Riittämisen tunne on vastalääkettä riittämättömyyden tunteelle. Kun tunnet olevasi riittävä, sinua ei haittaa, vaikka et jaksa ja ehdi kaikkea. Luotat siihen, että se mitä jaksat ja ehdit, riittää. Tästä olotilasta käsin pystyt myös helpommin järjestämään tehtäviäsi uudella tavalla, niin että tehtävälistasi ei kerry jatkossa niin pitkäksi.

Kuten itsemyötätuntoa, riittämisen tunnetta voi harjoitella tietoisesti. Teija voisi käyttää 15 minuuttia päivässä siihen, että hän luo tietoisesti riittämisen tunteen. Tämä pieni harjoitus tuo hänelle lisää energiaa päivään ja auttaa häntä iloitsemaan siitä, mitä hän saa aikaan sen sijaan, että hän miettisi ahdistuneena kaikkea sitä, mitä hänen pitäisi vielä ehtiä ja jaksaa.

Sekä itsemyötätunto että riittämisen tunne vähentävät stressiä sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Lyhyt itsemyötätunto- tai riittämisen tunteen harjoitus muuttaa olotilaa nopeasti tässä hetkessä. Itsemyötätuntoisen asenteen ja riittämisen tunteen omaksuminen pysyvästi vähentää myös stressiä pysyvästi.

Nämä eivät välttämättä yksinään riitä univaikeuksista vapautumiseen, mutta ne voivat olla iso apu silloin, kun on vaikea pysäyttää negatiivisia ajatuksia.

Jos kärsit univaikeuksista, lue myös Helpotusta univaikeuksiin – 4 asiaa, jotka toivat levollisemmat yöt.

Marjan olisi hyvä liikkua säännöllisesti saadakseen innostusta ja energiaa tehdä muitakin kivoja juttuja, mutta Marjaa ei huvita lähteä iltaisin lenkille tai salille. Tässäkin kohtaa mielen kanssa työskentely tulee avuksi. Marjan pitää löytää keinot, jotka auttavat häntä lisäämään arkeensa liikunta. Tässäkin itsemyötätunto voi olla avuksi.

2) Itsetuntemus ja itsensä kuunteleminen

Itsestä huolehtiminen on vaikeaa, jos ei tiedä, mitä haluaa ja tarvitsee. Siksi hyvä itsetuntemus on todella tärkeää hyvinvoinnin lisäämisessä.

Itsetuntemus sisältää sen, että tunnet ihmisen yleensä. Tiedät esimerkiksi sen, että ihmisen aivoissa vallitsee ns. negatiivinen vinouma.

Negatiivinen vinouma tarkoittaa, että aivot ovat taipuvaiset huomaamaan negatiiviset asiat ja muistamaan ne paremmin kuin positiiviset asiat. Tästä tiedosta seuraa ymmärrys, että vaatimalla itseäsi ajattelemaan aina positiivisesti asetat itsellesi tavoitteen, jonka toteuttaminen on vaikeaa, jopa mahdotonta.

Jos Katariina vaatisi itseltään, että hänen pitää uskoa joka ikinen hetki siihen, että hän löytää vielä paikkansa työelämässä, hän odottaa itseltään jotain, mikä ei ole inhimillisesti mahdollista. Hänen mielensä tuottaa väistämättä ajoittain epäileviä ja pelokkaita ajatuksia. Hänessä ei ole mitään vikaa, koska näin tapahtuu. Ajatusten lipsahtaminen negatiivisen puolelle kertoo, että hän on ihminen, jonka aivot toimivat normaalisti.

Toisaalta ihmistuntemus voi tuoda ymmärryksen, että työskentelemällä oikealla tavalla mielesi kanssa pystyt muovaamaan aivojasi niin, että negatiivinen vinouma tasapainottuu.

Itsestä huolehtiminen vaatii aina myös itsensä kuuntelemista tässä hetkessä. Siksi itsestä huolehtiminen on monelle vaikeaa. Olemme niin tottuneita olemaan kuuntelematta itseämme!

Itsetuntemus ja itsensä kuunteleminen vaativat tietoisuustaitoja. Tutkimusten mukaan tietoisuustaidot ovat jo itsessään yksi hyvinvoinnin kulmakivistä.

Itsemyötätunto on siitä jännä työkalu/asenne, että se sisältää omien ajatusten ja tunteiden tiedostamisen. Itsemyötätunnon määritelmään kuuluu, että tiedostaa pahan olonsa ja lievittää sitä erilaisin keinoin. Siksi itsemyötätunnon harjoitteleminen lisää tietoisuustaitoja.

3) Omanarvontunnon vahvistaminen

Monet haasteet ihmisen elämässä kumpuavat negatiivisesta minäkuvasta. Siksi positiivisen minäkuvan/omanarvontunnon vahvistaminen on tärkeä osa itsestä huolehtimista.

Negatiivinen minäkuva voi näyttäytyä esimerkiksi huonona itsetuntona kuten Marjalla, riittämättömyyden tunteena kuten Teijalla, tai niin, että uhraa oman hyvinvointinsa auttamalla toisia kuten Katariina.

Kun ihminen kokee riittämättömyyttä, viallisuutta, arvottomuutta, mitättömyyttä, häpeää tai syyllisyyttä, hän ei usko itseensä ja ponnistelee jatkuvasti todistaakseen itselleen ja toisille, että on tarpeeksi hyvä.

Toiset lakkaavat ponnistelemasta kokonaan ja luovuttavat.

Riittämättömyyden ja viallisuuden tunteet ovat syvällä ihmisen alitajunnassa. Ihminen voi samaistua niihin niin täysin, että hän uskoo niiden olevan totta, eikä osaa kyseenalaistaa niitä.

Riittämättömyyden tunne tai negatiivinen minäkuva voi ilmetä esimerkiksi suorittamisena, perfektionismina, liiallisena vaativuutena ja armottomuutena itseään kohtaan, itsensä kontrolloimisena, toisten asettamisena jatkuvasti etusijalle, rajojen puuttumisena, riittämisen tunteen hakemista ulkoisista asioista kuten sosioekonomisesta asemasta ja tavaroista, kehon muokkaamisena jne.

Asiakkaani sanoi hiljattain, että hän ei tiedostanut olevansa vaativa itseään kohtaan, ennen kuin hän uupui.

Tulkitsen tämän johtuvan juuri siitä, että negatiivisen minäkuvan rakenteista tulee niin itsestään selviä, että niitä pitää totena. Jos on aina ollut vaativa itseään kohtaan, kuvittelee, että se on normaalia, että niin kuuluu tehdä, että kaikki muutkin tekevät niin.

Jos sinulla on negatiivinen käsitys itsestäsi, sinun on hyvä tiedostaa, että vaikka et usko itseesi ja koet, että et ole tarpeeksi hyvä sellaisena kuin olet, tämä ei ole totuus. Se on vain näkökulma, jonka olet omaksunut itseesi.

Voit valita siirtyä negatiivisesta minäkuvasta positiiviseen minäkuvaan.

Suuri osa opettamistani työkaluista tähtää juuri tähän. Itsemyötätunto, riittämisen tunne, rakastettuna olemisen tunne, tunne, että olet arvokas, tärkeä ja ihana sellaisena kuin olet. Tämä on valmennusteni ydin, ja se missä haluan auttaa ihmisiä kaikkein eniten. Juuri sellaisia, jotka todella kamppailevat asian kanssa.

4) Merkityksellisyys

Yksi asioista, jotka lisäävät hyvinvointia kaikkein eniten, on merkityksellisyys.

Elämä voi olla päivästä toiseen selviytymistä, pakkopullaa, harmaata arkea, tai se voi olla merkityksellistä.

Merkityksellisyys tekee elämästä mielekästä. Kun elämässäsi on sinulle merkityksellisiä asioita, sinulla on syy elää, tehdä asioita, innostua, kerätä voimia jne.

Marjaa, Teijaa ja Katariinaa kaikkia auttaisi selkeyttää itselleen, mitkä asiat ovat heille merkityksellisiä ja tärkeitä, ja etsiä niistä suuntaa elämälleen.

Marja voi löytää merkityksellisyydestä sisältöä elämäänsä, asioita joista nauttia ja joihin keskittyä riippumatta siitä, onko hän parisuhteessa vai ei.

Teija voi tehdä arjessa pieniä erilaisia valintoja selkeyttämällä, mitkä asiat ovat hänelle merkityksellisiä ja arvokkaita, ja miksi. Väsymyksensä alla hän on onnellinen perheestään, mutta tämänhetkinen elämäntilanne kuluttaa hänen voimiaan liikaa. Merkityksellisten asioiden selkeyttäminen auttaa häntä keskittymään enemmän asioihin, jotka ovat hänelle kaikkein tärkeimpiä ja käyttämään vähemmän aikaa ja energiaa asioihin, jotka eivät ole niin tärkeitä.

Kun Katariina selkiyttää itselleen, mitkä asiat ovat hänelle merkityksellisiä ja tärkeitä, hänen on helpompi löytää suunta, josta lähteä etsimään uutta työtä, ajatuksella, että työ tuo enemmän voimia kuin vie.

Tässä kohtaa on kuitenkin pakko nostaa esiin, että merkityksellinen ja ihana työ ei välttämättä suojaa uupumukselta. Kun työ on kivaa, sitä on helppo tehdä liikaa. Halutessaan estää itseään uupumasta uudelleen Katariinan täytyy myös asettaa rajoja itselleen, työn teolle ja toisten auttamiselle.

5) Psykologinen joustavuus + tunnesäätely

Yksi hyvinvoinnin ja itsestä huolehtimisen tärkeä osatekijä on suhde omiin ajatuksiin ja tunteisiin. Sivusimme jo sitä, että ihmisen mieli tuottaa enemmän negatiivisia kuin positiivisia ajatuksia. Mieli jää myös helposti vellomaan negatiiviseen. Mitä enemmän jäät kiinni negatiivisiin ajatuksiin ja tunteisiin, sitä vaikeampi sinun on voida hyvin.

Negatiiviset ajatukset ja tunteet kuuluvat elämään, mutta niihin kiinni jääminen tekee kaikesta raskaampaa ja vaikeampaa.

Psykologisen joustavuuden ja tunnesäätelyn keinoin pystyt kohtaamaan negatiiviset ajatukset ja epämukavat ja vaikeat olot, kuten pelon ja ahdistuksen, ilman että jäät vellomaan niihin.

Mielestäni tunnesäätely on tärkeää myös toisin päin: se auttaa kokemaan enemmän positiivisia tunteita. Tästä aiheesta olisi niin paljon sanottavaa, mutta täytyy jättää ne toiselle kerralle.

Sen verran mainittakoon kuitenkin, että itsensä rakastamisen mindset-työskentely, jota teen asiakkaiden kanssa, on juuri tätä: positiivisten tunteiden tietoista luomista.

On mielenkiintoista, että vaikka loisit tietoisesti itsemyötätunnon tai riittämisen tunteen, saat kokea sivutuotteena usein myös muita positiivisia tunteita, kuten iloa, levollisuutta, innostusta, voimantunnetta, tyytyväisyyttä ja itseluottamusta.

6) Vireystilan säätely

Teija käy jatkuvasti ylikierroksilla. Hänen on vaikea pysähtyä ja rentoutua. Hänen on myös vaikea rauhoittua uneen.

Marja puolestaan käy alikierroksilla. Hänen on vaikea saada mitään aikaan.

Omaa vireystilaa voi oppia säätelemään tietoisesti. Teijan olisi hyvä oppia rauhoittamaan itsensä. Siihen on olemassa monia helppoja keinoja, kuten syvähengitys ja (ainakin tietynlaiset) itsemyötätuntoharjoitukset.

Tärkeä osa ylikierrosten laskemista on parasympaattisen hermoston aktivoiminen ja vahvistaminen. Parasympaattinen hermosto on kehon rauhoittumisjärjestelmä.

Teijan on tärkeää oppia, että ylikierrosten laskemisesta täytyy tehdä päivittäinen tapa. Myös Katariinan on hyvä oppia tehokkaita keinoja estää ylikierroksia ja rauhoittaa niitä. Vaikka hän nyt sairaslomalla ollessaan tuntee olonsa rennoksi ja levolliseksi, töihin paluu tuo monenlaisia muutoksia, jotka voivat synnyttää stressiä ja ylikierroksia.

Marjan puolestaan olisi hyvä oppia aktivoimaan itseään ja löytämään keinoja innostua ja saada energiaa tarttua asioihin.

7) Hyvät ihmissuhteet

Hyvät ihmissuhteet ovat tärkeä osa hyvinvointia, ehdottomasti yksi tärkeimmistä. Uupuneena tai masentuneena ihmissuhteet tuntuvat kuitenkin monella tavalla haastavilta, ja niistä pyrkii vetäytymään.

Olisi niin ihanaa, jos asiat olisivat helppoja uupuneelle ja masentuneelle, hän saisi levätä rauhassa ja saada voimansa takaisin. Käytännössä se tuskin koskaan on näin helppoa.

Uupumus ja masennus näyttävät tuskallisen selvästi, missä kohtaa ihmisen täytyy itse muuttua. Moni uupunut ei jaksa olla toisten ihmisten kanssa, koska heillä on ollut tapana antaa itsestään liikaa. Heillä on ollut tapana vastata aina myöntävästi toisten pyyntöihin, konsultoimatta ensin itseään varmistaakseen, että heillä on varmasti aikaa ja energiaa pyyntöjen täyttämiseen.

Heidän täytyy oppia asettamaan rajoja ja sanomaan ei silloin, kun he eivät jaksa tai halua tehdä jotain.

Rajojen asettaminen on kuitenkin vaikeaa silloin, kun pelkää toisten pahastuvan.

Omanarvontunnon vahvistaminen tekee rajojen asettamisen helpommaksi.

8) Taloudellinen hyvinvointi

Taloudellinen tilanne vaikuttaa myös paljon hyvinvointiin, ja sen pitäisi siksi olla osa itsestä huolehtimista. Tämä ei mene suoraan niin, että ihminen voi sitä paremmin, mitä enemmän hänellä on rahaa, joskin huono taloudellinen tilanne aiheuttaa voimakasta stressiä, joka vie voimia ja masentaa.

Taloudellisessa hyvinvoinnissa ei ole kyse niinkään siitä, paljonko on rahaa, vaan miten käyttää rahansa.

Ihmisellä voi olla hyvät tulot, mutta hän voi silti olla korviaan myöten veloissa. Hän saattaa valvoa öisin panikoiden, miten pystyy maksamaan lainansa.

Ihmisellä voi olla pienet tulot, mutta hänen taloutensa voi olla tasapainossa, koska hän on käyttänyt rahojaan tietoisesti.

Taloudellisen hyvinvoinnin perusta rakentuukin taloudelliselle tasapainolle. Taloudellinen tasapaino tarkoittaa, että ihminen käyttää korkeintaan sen verran rahaa, kuin hänellä on käytettävissään joka kuukausi, hän ei siis elä velaksi.

Seuraava askel taloudelliseen hyvinvointiin on luoda itselleen taloudellista turvaa, esimerkiksi puskuria, joka kannattelee, jos tapahtuu jotain ikävää.

On totta kai ihanaa, jos on käytettävissä suuri määrä rahaa, eikä tarvitse miettiä aina, onko varaa johonkin.

Tämä on varmasti yksi syy siihen, miksi niin monella suomalaisella on luottokorttivelkaa, ja  miksi osamaksut ovat suosittuja.

Taloudellinen hyvinvointi ei kuitenkaan tule pelkästään rahan tuomasta vapaudesta. Taloudellinen hyvinvointi tulee osittain mielenrauhasta, joka syntyy siitä, että tietää rahojensa riittävän.

Jos raha on jatkuva stressinaihe, kannattaa miettiä omia valintojaan ja tutkia omaa rahankäyttöään.

Pienin konkreettinen teko taloudellisen hyvinvoinnin luomiseksi on alkaa budjetoida rahankäyttöään.

9) Ympäristö

Kahdeksan vuoden ajan avomieheni mökki on ollut paikka, jossa olen ollut onnellinen, ja jossa minulla on aina hyvä olla.

Toissa kesänä heräilimme miehen kanssa mökillä, ja tunsin syvän onnellisuuden valtaavan olemukseni.

– Millaista olisikaan, jos asuisi paikassa, jossa on näin hyvä olla, sanoin.

Aloin ihan oikeasti miettiä asiaa, miten paljon se vaikuttaisi hyvinvointiin.

Reilua vuotta myöhemmin muutimme kerrostaloasunnosta rauhaisella paikalla sijaitsevaan omakotitaloon, jossa on upea puutarha.

Rakastuimme taloon ensi silmäyksellä ja ostimme sen, vaikka se maksoi enemmän kuin olimme alun perin suunnitelleet. Vaikka uuden kodin tuoma ilo jäi alussa taka-alalle läheiseni kuollessa äkillisesti kaksi päivää muuton jälkeen, vuodessa on jo ehtinyt nähdä, millainen vaikutus ympäristöllä on hyvinvointiin.

Introverttinä koti-ihmisenä nautin valtavasti siitä, että omassa pihassa saa olla ihan rauhassa naapurien häiritsemättä. Saan latautua omassa rauhassa niin kuin introvertille hyvin sopiikin.

Suurin hyöty ja ilonaihe on kuitenkin ollut puutarha. Kävin aikaisemmin paljon metsässä, ja käyn edelleen metsässä kävelemässä joka viikko. Metsä on ollut tärkeä osa hyvinvointiani uupumuksesta asti, ja se oli myös merkittävässä osassa toipumisprosessissani.

Puutarhassa puuhailu on kuitenkin osoittautunut vieläkin palauttavammaksi kuin metsäily. Minulla saattaa olla sellainen olo, että tarvitsen päiväunet. Menen kuitenkin hetkeksi puutarhahommiin, ja virkistyn niin paljon, että en enää tarvitsekaan päikkäreitä.

Kevään ja alkukesän aikana oli monta haastetta, joiden takia olin kesäloman alkaessa aivan poikki. Puuhailin joka päivä puutarhassa, välillä useamman tunnin, ja ällistyin, miten nopeasti palauduin ja sain voimani takaisin, ja miten erilainen olo minulla oli 3,5 viikon loman jälkeen.

Ympäristön vaihdos todella lisäsi hyvinvointiani.

Itsestä huolehtiminen jatkossa – etsi tähän hetkeen sopivat askeleet

Olemme nyt käyneet läpi yhdeksän asiaa, jotka auttavat sinua siirtymään selviytymisestä hyvinvointiin.

Käydään ne vielä kertauksen vuoksi läpi.

1) Fyysisen hyvinvoinnin pyhä kolminaisuus: ravinto, lepo ja liikunta

2) Itsetuntemus ja itsensä kuunteleminen

3) Omanarvontunnon vahvistaminen

4) Merkityksellisyys

5)  Psykologinen joustavuus + tunnesäätely

6) Hyvät ihmissuhteet

7) Vireystilan säätely

8) Taloudellinen hyvinvointi

9) Ympäristö

Tässä on paljon asiaa, ja osa näistä hyvinvoinnin osa-alueista voi vaatia isojakin muutoksia. On selvää, että et voi keskittyä kaikkiin näihin asioihin yhtä aikaa.

Kun mietit omaa tilannettasi, mikä näistä asioista lisäisi hyvinvointiasi eniten?

Jos vastaus on valmiina mielessäsi, mieti seuraavaksi, mitä pieniä askeleita voit ottaa tästä viikosta alkaen, joiden avulla alat tehdä haluamaasi muutosta.

Jos et ole varma, mikä näistä hyvinvoinnin osa-alueista lisää hyvinvointiasi kaikkein eniten, anna kysymykselle aikaa.

Tärkeintä on aloittaa yhdestä asiasta ja mahdollisimman pienistä askeleista. Pysyvät muutokset tapahtuvat pienen askelin, joita pystyt tekemään ja ylläpitämään arjessa.

Lue myös:

– Itsemyötätunto tekee sinusta henkisesti vahvan